Taisin olla aikoinaan melko skeptinen äänikirjasovelluksia (ja kaikkia muitakin kuukausimaksullisia palveluita) kohtaan, mutta nykyään en osaisi olla ilman. Aloitin kirjojen kuuntelemisen vuoden 2017 syksyllä BookBeatia käyttämällä ja blogin luonnoksiin oli jäänyt alta löytyvä lista kolmen ja puolen vuoden (eli 42 kuukauden) aikana kuunnelluista tai luetuista kirjoista. Tuona aikana kuuntelin tai…
En viitsi edes ajatella varsinaisesti lupaavani tälle vuodelle mitään. Haasteitakaan en kirjoittele ylös, ettei tarvitse harmitella niiden toteutumattomuutta vuoden lopussa. Muutamia yleisiä ajatuksia alkavasta vuodesta ja sen projekteista kuitenkin listailin. Ihan jo senkin vuoksi, että tällä nykyisellä päällä unohdan muuten ainakin puolet suunnittelemistani asioista ennen kesää. Miksi muuten aina talvella…
Taas näin äkkiä muisteltuna vuoteen 2021 ei mahtunut oikein perusarkea kummempaa. Jos kuitenkin tarkemmin alkaa miettiä, niin kyllähän sitä tänä vuonnakin ehdittiin tehdä ja kokea ihan tarpeeksi. Vuoden 2021 rakentamiset ja tuunailut: Rakennettiin vaja ja roskiskatos. Tehtiin säilytysseinä työkaluille ja aloitettiin pienen kotikuntosalin kokoaminen. Ostettiin käytetyt puolapuut jostain vanhasta liikuntasalista,…
Meillä juhlittiin äskettäin pikkutyypin 3-vuotissynttäreitä. Oli muutamia ilmapalloja, sopivasti lahjoja, paljon herkkuja ja vähän suunnitelmia. Yhdet isovanhemmat kylässä aamupäivällä ja toiset iltapäivällä. Pikkutyyppi tuntui viihtyvän, koska sai leikkiä koko päivän hyvässä seurassa eikä kukaan kieltänyt syömästä masun täydeltä herkkuja. Parasta tuntui olevan sipsit dipattuina kermavaahtoseikoitukseen, jota tuli tehtyä kakkuja varten…
Ohi on! Syyslukukauden viimeinen tentti (joka sattui olemaan mikäpä muukaan kuin ruotsin pakollinen kirjallinen koe) oli tällä viikolla ja edessä siintää joulutauko opiskeluista. Siitä on nyt noin viisi kuukautta, kun mietin syksyn ohjelman mielekkyyttä tai pikemminkin mielettömyyttä. Edessä oli täysipäiväiset työviikot ja tradenomiopintojen toinen lukukausi. Miksi ihmeessä uhraisin vähäisen vapaa-aikani…
Muistan vielä hyvin, kuinka haaveilin ajasta, jolloin ei tarvitsisi töiden jälkeen tuhlata hyvää vapaa-aikaa opiskeluun. Hoitovapaalla ajatukset pääsivät kuitenkin karkaamaan ja päädyin aloittamaan jälleen kerran uuden tutkinnon opiskelun. Ja mikäs siinä, hetken aikaa uuden oppiminen olikin mukavaa. Kurssitehtävät antoivat omalla tavallaan vastapainoa taaperon kanssa vietetylle ajalle. Ehdin tehdä tehtävätkin hyvissä…
Kirjoittelin jo aikaisemmin, että melko äkillisen päähänpiston seurauksena päätin alkaa taas opiskella jotain uutta. Mahdollisia kouluja ja tutkintoja rajasi se, että halusin nimenomaan verkko-opiskelijaksi ilman läsnäolopakkoa kampuksella. Lopulta alaksi valikoitui liiketalous (koska se vaikutti sopivasti yleissivistävältä, vaikkei mihinkään sen kummempaan johtaisikaan) ja paikaksi Laurea. Kuinka kaikki lähti käyntiin, kun…
Piti vähän siivota. Ja valmistella englannin kurssille kuvattavaa video-CV:tä. Ja viimeistellä useampaakin kurssitehtävää, joiden deadlinet häämöttävät lähitulevaisuudessa. Mutta mitä minä tein? Muistelin viime kesää ja leikkimökkiprojektia: Tämä kesän kaipuu lähti siitä, kun ensimmäisten kevään merkkien jälkeen täällä on näyttänyt tältä: Ehkä se tästä taas helpottaa, ja päästään pian jatkamaan terassin…
Kohta päästään taas kaivamaan työkalut varastoista ja hamstraamaan autotalli täyteen puutavaraa. Tuntuu oikeastaan kauhean kaukaisilta ne ajat, jolloin eurot valuivat vaatekauppoihin ja kauppakeskuksiin, kun nykyään rahat tulee kannettua rautakauppoihin. Ja olen tietysti tosi hyvä vakuuttelemaan itselleni, että kyllähän omaan kotiin kannattaa aina panostaa. Iso liukumäki takapihalla on varmasti paljon järkevämpi…
Joka ikinen talvi se iskee jossain vaiheessa. Totaalinen kyllästyminen lumeen ja kylmyyteen. Ja loskaan, tuohon vihoviimeiseen mössöön, jossa ei meinaa päästä kulkemaan jalan tai autolla saati lastenrattaiden kanssa. Tänä vuonna kyllästymispiste talvea kohtaan sattui onneksi samoihin aikoihin, kun tunsin auringonsäteiden ensi kertaa lämmittävän pitkästä aikaa. Ehkä tästä sittenkin taas selvitään….
Valkoinen mekko, korkeat korot, kaunis kimppu, juhlava kirkko, aurinkoinen sää… Siinä muutamia asioita, jotka tulevat ensimmäisinä mieleen sanasta häät. Onkin melko mielenkiintoista, että päädyimme varaamaan ajan maistraattiin (tai pikemminkin digi- ja väestövirastoon eli dvv:hen) helmikuulle. Virastossa vierailun jälkeen kahvitimme molempien perheet kotosalla, mikä tuntui juuri ja juuri soveliaalta vallitsevissa olosuhteissa….
Joka ikinen kerta, kun olen tehnyt blogiin isompia muutoksia, projekti on päättynyt vannomiseen ”ei koskaan enää”. Vaikka muuten olen vuosien varrella tykännyt siirrellä kimpsujani ja kampsujani uusiin konkreettisiin osoitteisiin, muuttointo ei ole koskaan ulottunut sähköiseen maisemanvaihdokseen asti. On jotenkin paljon palkitsevampaa rempata uuden kodin olohuone ja kantaa sohva muuttoautosta sisään…
Eihän me ehditty vuonna 2020 tehdä oikein mitään ihmeellistä. Leikittiin taaperon kanssa ja koronakotoiltiin (toisen käydessä kyllä töissä). Näinhän sitä voisi taas helposti muistella, mutta kyllähän me nyt jotain saatiin aikaiseksikin. Vuoden 2020 projekteihin kuului muun muassa: Takapihalla… Sisällä… Muut jutut… Ja tulihan sitä viime vuonna siirrettyä blogikin Bloggerista WordPressiin,…
Kun vuosi sitten lueskelin, mitä ihmiset puuhailevat 1-vuotiden lastensa kanssa, pyörittelin ihan varmasti silmiäni. Tuon ikäinenkö muka piirtää, askartelee, osallistuu aktiivisesti leivontaan, muovailee ja kuuntelee kirjojen lukemista. Lopulta yhden ikävuoden päälle ei tarvinnut odottaa kovinkaan montaa kuukautta, kun edellä mainitut asiat alkoivat olla päiväohjelman peruskauraa. Kaksivuotias osaa muun muassa: Piirtää…
Sormuksen hankkiminen kuulostaa hauskalta hommalta. Saa kerrankin hyvästä syystä hankkia jotain kaunista ja ehkä vähän turhan kallistakin. Ja kun netistä vielä löytyy lukematon määrä ihania sormuskuvia, voisi vaikeinta luulla olevan sen ihanimman yksilön valitseminen tsiljoonan hyvän vaihtoehdon joukosta. Mutta kuinka taas kävikään… Asetin sormukselle seuraavanlaisia odotuksia ja toiveita ennen kuin…
Ammattikorkeakouluun haku syksyn yhteishaussa oli melko äkkipikainen päähänpisto, enkä osannut arvata, kuinka jännittävää valintakokeiden tulosten odottamisesta tulisikaan. Etukäteen oli niin vaikea arvioida ei-ensikertalaisen mahdollisuuksia saada opiskelupaikka, että en yhtään tiennyt, mitä tulokset toisivat tullessaan. Lopulta sain kuitenkin lukea onnitteluviestin sähköpostista. Olin laittanut ensimmäiseksi hakukohteeksi Laurean, jonka verkossa suoritettava tradenomitutkinto oikeastaan…
Niinhän me päätettiin, että mennään ensi kesänä naimisiin. Periaatteessa prosessi on melko yksinkertainen, mutta mahdollinen hääjuhla teettää enemmän työtä (ainakin ajatuksen tasolla). Se on jo selvä, että mitään perinteistä, isoa ja hintavaa tilaisuutta ei olla järjestämässä, mutta ehkä kuitenkin jotain vähän enemmän kuin maistraatin kautta mäkkäriin. Vaikka viimeisimmäksi mainittu vaihtoehto…
Jos joskus vielä meinaan lähteä opiskelemaan kokonaan uutta tutkintoa, potkaiskaa minua! Suunnilleen näin sanoin saadessani viimeisimmän opiskeluprojektini päätökseen syksyllä 2016. Jotain on kuitenkin tapahtunut kuluneen neljän vuoden ja erityisesti tämän toisen hoitovapaavuoden aikana, kun ajatus uusista opinnoista on alkanut hiljalleen itää. Mutta voiko ei-ensikertalainen ja vanhan reaalin kirjoittanut hakija saada…
Joulu oli kiva. Ei ollut suuria odotuksia, suunnitelmia tai valmisteluita. Nähtiin läheisimmät ja syötiin hyvin. Annettiin muutamia paketteja. Saatiin ihania lahjoja. Vauva Taapero (1 v) vietti toista jouluaan. Maa oli musta, mutta se ei haitannut.
– Alkuperäistä tekstiä on sittemmin lyhennetty – Eilen se iski. Totaalinen tyhjyys. Kun reilun yhdeksän kuukauden taistelun jälkeen lääkäri vihdoin totesi konkreettisen syyn vauvan huonoon oloon ja sairastamiseen, tuntui kuin kaikki ajatukset olisivat yhtäkkiä kadonneet. Toisaalta, kysymyksiä saattoi myös syntyä sellaista vauhtia, että lopulta yksikään ajatus ei mahtunut enää liikkumaan….
Meidän seikkailupäivän ohjelman muodostivat Tays ja Ikea. Ensimmäinen näistä oli pakollinen paha ja toinen ihan vapaaehtoinen voimien koettelemus. Koska emme olleet ennen vierailleet Tays:issa, varauduimme käyntiin lähtemällä liikkeelle oikein hyvissä ajoin ja vilkuilemalla vähän karttaa alueen rakennuksista. Olisi pitänyt kuitenkin varautua paremmin. Olin kyllä henkisesti valmistautunut hankalaan suunnistamiseen isojen rakennusten…
