Nyt riittää – Kevät tänne ja äkkiä!

Joka ikinen talvi se iskee jossain vaiheessa. Totaalinen kyllästyminen lumeen ja kylmyyteen. Ja loskaan, tuohon vihoviimeiseen mössöön, jossa ei meinaa päästä kulkemaan jalan tai autolla saati lastenrattaiden kanssa. Tänä vuonna kyllästymispiste talvea kohtaan sattui onneksi samoihin aikoihin, kun tunsin auringonsäteiden ensi kertaa lämmittävän pitkästä aikaa. Ehkä tästä sittenkin taas selvitään.

Enkä ole ainoa, jolla meidän perheessä on jo kesä mielessä. Taapero tahtoi kaivaa varastosta ehdottomasti uimarenkaan…

…ja kastelukannun.

Itse sain päähäni tehdä terassilla lumityöt, mikä tarkoitti viimeisen parin kuukauden aikana kertyneen lumikuorman raivaamista reilun 40 neliömetrin alueelta. Eipä tullut tällaiset projektit mieleen isohkoa terassia suunnitellessa. No, nyt vain odottelemaan, koska kevät hoitaa loput ja saadaan vihdoin taas nauttia terassielämästä.

Onneksi pikkutyyppi on myös innostunut lumitöistä. Vielä kun aina keksisi, millä herran saisi houkuteltua sisälle ennen nälkäväsykiukkua.

Talven pituudesta kertonee jotain myös se, että polttopuut pääsivät loppumaan. Tai voihan se kertoa myös meidän liian pienestä puuvarastosta tälle kaudelle. Hyvänä puolena tässä oli onneksi se, että tulipahan pilkottua nurkista myös ne hankalimmat karahkat. Ja kesällä rakennettavaan puuvajaan ei tarvitse kauheasti (yhtään) vanhan varaston puita kannella. Pitäisi muuten muistaa suunnitella se varasto ennen kuin lumet sulavat.

Saa nähdä, joko ensi talvena onnistutaan pitämään kulkuväylät auki koko talven kompostille ja leikkimökille. Tähän asti nuo tavoitteet ovat jääneet vain hyviksi aikomuksiksi.