Muistan vielä hyvin, kuinka haaveilin ajasta, jolloin ei tarvitsisi töiden jälkeen tuhlata hyvää vapaa-aikaa opiskeluun. Hoitovapaalla ajatukset pääsivät kuitenkin karkaamaan ja päädyin aloittamaan jälleen kerran uuden tutkinnon opiskelun. Ja mikäs siinä, hetken aikaa uuden oppiminen olikin mukavaa. Kurssitehtävät antoivat omalla tavallaan vastapainoa taaperon kanssa vietetylle ajalle. Ehdin tehdä tehtävätkin hyvissä ajoin ennen deadlineja, joten ylimääräistä…
Kirjoittelin jo aikaisemmin, että melko äkillisen päähänpiston seurauksena päätin alkaa taas opiskella jotain uutta. Mahdollisia kouluja ja tutkintoja rajasi se, että halusin nimenomaan verkko-opiskelijaksi ilman läsnäolopakkoa kampuksella. Lopulta alaksi valikoitui liiketalous (koska se vaikutti sopivasti yleissivistävältä, vaikkei mihinkään sen kummempaan johtaisikaan) ja paikaksi Laurea. Kuinka kaikki lähti käyntiin, kun opiskelut alkoivat tämän vuoden tammikuussa?…
Ammattikorkeakouluun haku syksyn yhteishaussa oli melko äkkipikainen päähänpisto, enkä osannut arvata, kuinka jännittävää valintakokeiden tulosten odottamisesta tulisikaan. Etukäteen oli niin vaikea arvioida ei-ensikertalaisen mahdollisuuksia saada opiskelupaikka, että en yhtään tiennyt, mitä tulokset toisivat tullessaan. Lopulta sain kuitenkin lukea onnitteluviestin sähköpostista. Olin laittanut ensimmäiseksi hakukohteeksi Laurean, jonka verkossa suoritettava tradenomitutkinto oikeastaan käynnisti koko ajatusketjun uusista opinnoista….
Niinhän me päätettiin, että mennään ensi kesänä naimisiin. Periaatteessa prosessi on melko yksinkertainen, mutta mahdollinen hääjuhla teettää enemmän työtä (ainakin ajatuksen tasolla). Se on jo selvä, että mitään perinteistä, isoa ja hintavaa tilaisuutta ei olla järjestämässä, mutta ehkä kuitenkin jotain vähän enemmän kuin maistraatin kautta mäkkäriin. Vaikka viimeisimmäksi mainittu vaihtoehto kyllä välillä houkuttelisikin. Toisaalta olisi…
Jos joskus vielä meinaan lähteä opiskelemaan kokonaan uutta tutkintoa, potkaiskaa minua! Suunnilleen näin sanoin saadessani viimeisimmän opiskeluprojektini päätökseen syksyllä 2016. Jotain on kuitenkin tapahtunut kuluneen neljän vuoden ja erityisesti tämän toisen hoitovapaavuoden aikana, kun ajatus uusista opinnoista on alkanut hiljalleen itää. Mutta voiko ei-ensikertalainen ja vanhan reaalin kirjoittanut hakija saada enää opiskelupaikkaa? Tutustuminen tarjolla oleviin…
Joulu oli kiva. Ei ollut suuria odotuksia, suunnitelmia tai valmisteluita. Nähtiin läheisimmät ja syötiin hyvin. Annettiin muutamia paketteja. Saatiin ihania lahjoja. Vauva Taapero (1 v) vietti toista jouluaan. Maa oli musta, mutta se ei haitannut.
Tänä syksynä tapahtui se kauan odotettu ihme, että sain sullottua (vihdoinkin!!) kaikki opinnot pakettiin. Ja tässä tapauksessa –kaikki- tarkoittaa 567 opintopistettä ja väitöskirjaa. Prosessissa ehti kulua kaiken kaikkiaan vuosi jos toinenkin, joten ajatus opiskelustressittömästä elämästä alkoi tuntua jo hieman utopistiselta. Nyt se aika on kuitenkin tässä. Töiden jälkeen ei tarvitse kirjoittaa, päntätä, korjata, vääntää ja kääntää opiskelujuttuja vaan (mahdollisuuksien…
Ja niin loppuu loma. Tai no, loma ja loma… Kahteen viikkoon mahtui kymmenen täyttä päivää jouluapulaisena hyörimistä. Ei siis kauheasti tullut ”lomalla” tehtyä viime syksyn rästihommia tai pohjustettua tulevia opiskeluita. Lopputulos: Stressiä pukkaa! Jotain positiivista oli sentään tänään näkyvissä. Tosin vain pienen hetken. Ei ole vielä yhtään ikävä lunta!
Oman asunnon hankkiminen – tai paremminkin jo ajatus hankkimisesta – on yllättävän kimuranttia hommaa. Asunnon ostamisen pitäisi olla kivaa, koska silloin saa ihan oman pikkuruisen paikan, jota voi sisustaa pienen päänsä mukaan mielin määrin (no, ajan ja varallisuuden puitteissa ). Mutta ei, tämäkin asia on tehty turhan vaikeaksi. Ottakaamme huomioon seuraavat muuttujat, jotka vaikuttavat kämpän…
