Takatalven tunnelmia

Tuntuu kuin olisin kirjoittanut viime aikoina pelkästään säästä ja vuodenajoista. Siitä, kuinka tammikuu on pahin talvikuukausi, koska silloin on yleensä liian pimeää, liian kylmää ja liikaa lunta. Helmikuu ei ole oikeastaan paljon sen parempi, mutta onpahan edes vähän edeltäjäänsä lyhyempi.

Tänä vuonna helmikuu kuitenkin yllätti ja öisin sai kuunnella, kuinka katolle aikaisemmin satanut lumi suli ja lorisi rännejä pitkin alas.

Maaliskuussa odotukset kevään suhteen ovat yleensä jo korkealla. Valo lisääntyy ja aurinkokin saattaa jo hieman lämmittää. Viime kuu veti kuitenkin maton kevätajatusten alta kerta toisensa jälkeen. Oli kylmää ja uutta lunta puski niskaan samaa tahtia kuin vanhoja saatiin kolattua alta pois.

Ensi vuonna kevättä odotellessa voinen palata näihin kuviin, kun haihattelen taas kevään perään liian aikaisin.

Maaliskuun valoisuus antoi sentään mahdollisuuden tehdä lumitöitä huomattavasti pidempään illalla kuin tammi- tai helmikuussa. Ja onneksi meiltä löytyi yksi erittäin innokas lumityöntekijä.