Synttäritunnelmia (5 v) ja kuluneen vuoden tunnelmat

Ja niin tuli aika laittaa kakkuun viisi kynttilää. Jouluaaton lähellä juhliminen tuntuu helposti jotenkin hassulta ja tarjottaviinkin meinaa helposti tunkea mukaan kaikenlaista jouluista, mutta eipä tämä loppujen lopuksi ole sen pöllömpää aikaa juhlimisella kuin mikään mukaan. Silloinhan sitä on juhlittava, kun aihetta on.

Juhlilla ei ollut tänäkään vuonna sen kummempaa teemaa, ellei kotikutoisuutta lasketa. Tärkeintä oli viettää mukava päivä ja saada menoon vähän arjesta poikkeavaa toimintaa. Koristeeksi ripustetut ilmapallotkin napattiin mukaan ihan ex tempore, kun pari tuntia ennen kakkukahveja poikettiin vielä puolivahingossa kauppaan.

Tarjoiluja varten sisälle kannettiin syksyllä nikkaroitu uusi terassipöytä ja olohuoneen puolittain täyttävä pöytä hoiti hommansa oikein mallikkaasti. Nyt sitä ei vain raskisi laittaa takaisin ulos, kun iso tukeva pöytä tuntuu olevan oivallinen alusta kaikenlaisille projekteille.

Tuleva 5-vuotias ei esittänyt kovinkaan konkreettisia lahjatoiveita, mutta paketeista paljastuneet legot kyllä osuivat ja upposivat. Yhden paketin pikkutyyppi sai valita kaupasta itse (ja valinta osui jälleen niihin pienimpiin ja edullisimpiin legopaketteihin), toisesta paketista paljastui aikaisemmin puheissa mainittu pieni tekniikkalegotrukki ja lisäksi tuli vielä kaksi isompaa paloautoteemaista settiä. Taisi olla siis paremmat lahjat kuin saaja osasi etukäteen edes toivoa.

Neljävuotias tuntui olevan näin loppuvuodesta taas jo ihan eri tyyppi kuin vuoden alussa (taitojen ja tekemisten suhteen). Tämän vuoden aikana pikkutyyppi muun muassa…

• Oppi pyöräilemään. Ensin tuunatulla pikkupyörällä, jossa oli 16 tuuman renkaat ja jalkajarrut. Sitten muutaman kuukauden päästä vaihdettiinkin jo isompaan pyörään, josta löytyy 21 tuuman renkaat, kahdeksan vaihdetta ja käsikäyttöiset jarrut. Ajaminen sekä vaihteiden ja jarrujen käyttö oli hetkessä hallussa, mutta liikkeelle lähtö ja pysähtyminen ovat vielä hieman työläämpiä (ja nuokin helpottunevat ensi kesänä, kun pituutta ja ulottuvuutta on taas aikaisempaa enemmän).
• Oppi ajamaan sähkömönkijää ja kuljettamaan peräkärryä. Tai oppi ja oppi… toinen sai mönkkärin ja osasi ajaa heti kyytiin kavuttuaan.
• Potkulautaili ahkerasti. Viime vuonna potkulautailua harjoiteltiin kaikki mahdolliset suojat päällä, mutta tänä vuonna tarvitsi vain iskeä kypärä päähän ja se oli menoa.
• Oppi auttavasti luistelemaan. Tämä taito ehtinee vielä kehittyä lisää tänä talvena. Ainakin tahtoa ja kiinnostusta aiheeseen alkoi löytyä etenkin sen jälkeen, kun lapsi sai käsiinsä jääkiekkomailan.
• Tuli taitavaksi monessa kodinaskareessa. Pikkutyyppi on jo todellinen apu lumitöissä ja puiden pilkkomisessa (niin kauan kuin kiinnostusta kulloinkin riittää). Lisäksi terävän veitsen käyttö sujuu jo näppärästi ja kattilallinen kasviksia on nopeasti pilkottu. Työkalujen käyttö on myös parantunut entisestään siten, että varsinkin vanhojen tavaroiden purkaminen sujuu jo mallikkaasti.
• Oppi uusia pelejä. Lapsella on käytössään useampi pelikonsoli ja näppärämminhän hän niitä jo käyttelee kuin äitinsä. Käsittämättömintä on mielestäni se tapa, jolla lapsi osaa käyttää erilaisia tekstivalikoita, vaikka ei osaa vielä niiden sisältöjä lukeakaan. Konsolipelien lisäksi tänä vuonna opeteltiin ensimmäinen korttipeli.
• Oppi lisää kirjaimia ja numeroita. Pienet laskutehtävät sujuvat jo sormien avulla ja suurin osa kirjaimista tunnistetaan ilman apua. Jostain syttyi myös into opetella kirjaimien kirjoittamista paperille, vaikka aikaisemmin kynä ei ole kauheasti kiinnostanut.
• Kävi ensimmäistä kertaa elokuvissa (Ryhmä Hau – Mahtielokuva), keilaamassa ja Korkeasaaressa. Meillä on yleensä tapana puhua asioista aika paljon etukäteen ja muistella niitä jälkikäteen. Välillä onkin hauska huomata, millaisia yksityiskohtia lapsi reissuista ja tekemisistä muistaakaan.

Ensi vuonna onkin sitten taas jo tiedossa monta uutta asiaa ennen kuin on aika laittaa kakkuun kuusi kynttilää. Suurin arjen muutos näillä näkymin tulee liittymään esikoulun alkamiseen. Mielenkiitoisia aikoja siis tiedossa.