Ja niinhän minä päätökseni pyörsin, vaikka tein alun perin päätöksen, että en ala väkertää pikkutyypille omin kätösin tuttinauhaa silikonihelmistä. Suurin syy tähän oli se, että en halunnut stressata nauhojen kestävyyden kanssa. Lisäksi en pitänyt ajatuksesta tilata lisää helmiä, kun olin juuri vaivalla saanut ajettua alas lasihelmivarastojani. Pikkuherra sai kuitenkin tehtyä…
Pian eletään taas niitä aikoja, kun luonto esittelee kauneinta väriloistoaan. Tänä vuonna syksyn ensimmäiset merkit käynnistivät valmistautumisen pikkutyypin uudenlaiseen pukemisrumbaan. Kohta ei nimittäin enää hipsitä edes autoon sisävaatteissa, ilman sukkia ja pipo juuri ja juuri päälaella keikkuen. Onni sinänsä, että harmonisia sävy-yhdistelmiä pääsee ihastelemaan ulkoilun lomassa, koska vaatekaapista jäi tänä syksynä…
Meidän seikkailupäivän ohjelman muodostivat Tays ja Ikea. Ensimmäinen näistä oli pakollinen paha ja toinen ihan vapaaehtoinen voimien koettelemus. Koska emme olleet ennen vierailleet Tays:issa, varauduimme käyntiin lähtemällä liikkeelle oikein hyvissä ajoin ja vilkuilemalla vähän karttaa alueen rakennuksista. Olisi pitänyt kuitenkin varautua paremmin. Olin kyllä henkisesti valmistautunut hankalaan suunnistamiseen isojen rakennusten…
Itsepalvelukirpparit, huutonetit ja sähköiset torit ovat tulleet viimeisen kymmenen vuoden aikana hyvinkin tutuiksi. Tavaramäärän kohtuullistamisprojektien, suhteellisen minimalismin kaipuun ja useiden muuttojen myötä tavaraa on nimittäin lähtenyt kiertoon tasaisin väliajoin. Pikainen vilkaisu arkistoihin näyttääkin, että kirppispöytä on tullut vuokrattua jo 17 kertaa. Lisäksi netin kautta tapahtuneet myynnit laskettaneen jo ennemmin sadoissa…
Jos otsikon kysymykseen pitäisi vastata kuvalla, se näyttäisi tältä: Äitiyspakkauksen valitseminen rahan sijaan oli viime vuonna itsestään selvää. Mielikuvani pakkauksesta on aina ollut positiivinen, eikä asia ole tässä matkan varrella mihinkään muuttunut. Vähän on tosin harmiteltu, kun sisävaatteet jäivät aika vähälle käytölle, eikä keskellä talvea syntynyt vauva ehkä saa täyttä…
Saatiinpa ihanan helteinen jakso heinäkuullekin (sitä on nyt hyvä muistella säiden viilennyttyä). Helteestä on nykyään helppo nauttia, kun halutessaan pääsee huilaamaan ilmalämpöpumpulla viilennettyyn kämppään ja pahin porotus voidaan blokata terassin markiiseilla. Ulos lähteminenkin on lämpimällä varsin mukavaa, kun ei tarvitse arvuutella, että tarkeneeko vauva. Yhtenä helteisenä päivänä pikkutyyppi pääsi näkemään…
Olihan hurjat juhlat. Pikkutyyppi nukahti poikkeuksellisesti syliin jo ennen kuin viimeiset vieraat ehtivät iltapäivällä ulos ovesta ja näitä unia jatkuikin sitten lähes katkotta yhdeksän tuntia. Yhdeksän tuntia! Ja pienen aamuöisen ryömintätuokion jälkeen unta jatkettiin vielä aamuun asti. Jos parin tunnin kahvitteluista seuraa tällaiset unet, niin pitäisi ottaa viikoittaiset kahvikutsut tavaksi. Alkoi…
Tavoitteena olisi tietysti hankkia mukavia, sopivia, käytännöllisiä ja mielellään vielä alennuksessa olevia lastenvaatteita hyvissä ajoin. Kuulostaa helpolta ja itsestään selvältä, mutta kyllä tästäkin halutessaan melkoisen projektin saa. On loppujen lopuksi hyvin turhauttavaa, kun mietiskelee kolmatta päivää, minkäköhän kokoiset jalat pikkuisella mahtaa olla puolen vuoden päästä ja kannattaisiko nyt ostaa alennuksesta…
Meidän pikkutyyppi aloitti ensimmäisen harrastuksensa viime viikonloppuna. Toisin sanoen, herra 6 kk pääsi käymään ensimmäistä kertaa geokätköllä. Kohteeksi valikoitui lähialueelta ratkaistu mysteeri. Luonnollisesti konkreettinen purkin tähyily jää vielä muun etsintätiimin kontolle, mutta ainakin ensimmäisen kätkön löytyminen kirvoitti myös pikkutyypin kasvoille iloisia virnistyksiä. Lisäksi kätköillessä saa mukavasti ulkoilmaa, näkee vaihtuvia maisemia…
Vauva sylissä (tai kantorepussa) ei ole tullut takapihaa pahemmin kuopsuteltua, mutta onneksi apukäsien voimin pihalla on taas tapahtunut pieniä ihmeitä. Alun perin oli tarkoitus saada vähän siistityksi tontin nurkassa sijaitsevaa kompostialuetta, mutta sitten yksi ajatus johti toiseen (useampaankin kertaan) ja lopulta jo hahmoteltiin kokonaan uutta kompostikatosta. Projektin lähtökohta on näytillä tuossa…
Ulkoilu on ollut viime kuukausina harvinaista herkkua, koska kyyditettävä on huutanut painokkaita vastalauseita vaunuihin laitettaessa. Kovien pakkasten, pimeiden päivien ja pahimpien lumimyräköiden aikaan asia ei vielä niin kauheasti harmittanut, mutta valon lisäännyttyä ulkoilmaa on alkanut olla ikävä ihan tosissaan. Sunnuntaina asiaan saatiin kuitenkin pienen lenkin pituinen parannus, kun lähdettiin testaamaan…
Talon remontit edistyivät vuoden aikana paremmin kuin hyvin. Alun perin ajatuksena oli tehdä/teettää joko kattoremppa tai sokkeli- ja salaojaremppa, mutta lopulta molemmat saatiin puserrettua pois päiväjärjestyksestä. Näiden lisäksi monta muutakin asiaa tuli hoidettua. Alla on listattuna ainakin suurin osa vuoden aikaansaannoksista (sinisen tekstin takaa paljastuu tarkempia sepustuksia kyseisestä aiheesta):
Tänä vuonna viimeiset joululahjat pääsivät pakettiin noin pari viikkoa ennen aattoa, joten aika hyvin säästyttiin viime hetken lahjapaniikeilta. Tavarasta ei ole nykypäivän kaupoissa pulaa, mutta silti lahjojen keksiminen alkaa olla vuosi vuodelta vaikeampaa. Mietintää ei auta yhtään netin tarjoamat lahjakoneet, blogien lahjavinkit tai lehtien lahjatyrkytyskollaasit, koska suurimmalla osalla lahjojen saajista…
Helmilaatikot tuli jo jokin aika sitten pakattua parempaan talteen, mutta vielä löytyi tämän vuoden arkistoista muutama julkaisematon tekele. Tai no, viime aikoina ei ole enää edes ollut tapana kuvata saati tuupata blogiin näytille kaikkia väkerryksiä, mutta osa kumminkin. Aikaisemmin erikseen pystyssä ollut helmiblogi oli jotenkin loogisempi paikka täyttää loputtomilla helmikuvilla…
Eilinen itsenäisyyspäivä (ja odotuspäivä rv39+2) vietettiin lähimaisemissa muutamia geokätköjä etsiskellen. Kotinurkilta ei loppujen lopuksi tarvitse lähteä kovinkaan kauas löytääkseen uusia lenkkireittejä ja hienoja maisemia. Kätköilyreippailu on siitä mielenkiintoinen laji, että tasaisin väliajoin ajautuu tilanteisiin, joissa saa yrittää ihan tosissaan esittää täysijärkistä. Normaalilenkkeilijöistä voi näyttää hivenen oudolta, kun toiset poikkeavat kuntopolulta…
Toisinaan käy mielessä, että pitäisikö alkaa hieman hillitä tätä tapaa listata milloin mitäkin. Erilaiset listat antavat asioista kuitenkin mukavan selkeän kuvan ja ne pitävät muutenkin ajatukset pelkkää ulkomuistia paremmassa järjestyksessä. Tällä kertaa listauksen kohteeksi on päässyt loput vauvalle hankituista tarvikkeista (kun laskettuun aikaan on alle kuukausi). Vaatteethan tuli käytyä jo…
Tähän mennessä olen vastannut jo useampaan kertaan neuvolantädille, että en ole huomannut mahassa asustavalla tyypillä olevan mitään tietynlaista päivärytmiä. Samalla olen hiljaa mielessäni epäillyt, voisiko moinen olla edes mahdollista. Toinen hutkii kun huvittaa, kellonajasta riippumatta. Tällä viikolla olen kuitenkin ollut valmis hieman pyörtämään ajatuksiani, koska meillä on nyt useampana päivänä…
Yksi äitiysvapaille suunnitelluista ohjelmanumeroista oli vauvanvaatteiden pesu, silitys ja viikkaus. Tämä urakka tuli aloitettua viime viikon alussa ja tällä viikolla taittelin viimeisiä pieniä nuttuja kaappiin odottamaan käyttöä. Pikkuruisten vaatteiden hankkimisen uskalsi aloittaa kunnolla vasta rakenneultran ja sitä seuranneen ylimääräisen kontrollikäynnin jälkeen, vaikka ajatus söpöjen asujen ostamisesta houkutteli jo aikaisemminkin. Koko…
Takana on toinen viikko äitiyslomaa ja aika sen kuin nopeuttaa kulkuaan. Tällä viikolla useampi yö tuli nukuttua hieman huonommin. Välillä on vaikea nukahtaa (väsymyksestä huolimatta) ja usein herätyksiä tulee muutaman tunnin välein (johtuen masussa tapahtuvista jumppahetkistä tai tiheään vaivaavasta pissahädästä). Huonompien yöunien jälkeen päivien tekemiset tuppaavat jäämään toivottua vähäisemmiksi.
Äitiysvapaalla ehtii tehdä sitten vaikka ja mitä, kun ei tarvitse käydä töissä. Ha! Ensimmäinen viikko vapaata alkaa olla takana päin ja aika on kulunut nopeammin kuin etukäteen pelkäsin odotin. Suunnittelemani työlista on vielä pitkälti koskematon, koska tällä viikolla tuli tehtyä lähinnä kodin rästihommia, joita parin viimeisen työviikon aikana kertyi kummasti…
Nyt kun hellekesä on enää muisto vain ja syksyn ensimmäiset pakkasyötkin koettu, niin olisi varmaan hyvä aika alkaa haaveilla ensi kevään aurinkoisista päivistä. Ilmojen taas joskus lämmetessä päästään nimittäin ensimmäistä kertaa kunnolla nauttimaan syyskuussa terassin ylle asennetuista markiiseista. Kuvissa markiisit näyttävät melko pieniltä, mutta niiden alle jää kuitenkin noin 20…
