Voihan välikausi(vaatteet)
Pian eletään taas niitä aikoja, kun luonto esittelee kauneinta väriloistoaan.
Tänä vuonna syksyn ensimmäiset merkit käynnistivät valmistautumisen pikkutyypin uudenlaiseen pukemisrumbaan. Kohta ei nimittäin enää hipsitä edes autoon sisävaatteissa, ilman sukkia ja pipo juuri ja juuri päälaella keikkuen.
Onni sinänsä, että harmonisia sävy-yhdistelmiä pääsee ihastelemaan ulkoilun lomassa, koska vaatekaapista jäi tänä syksynä ne sykähdyttävimmät värikombinaatiot puuttumaan. Kauniina ajatuksena oli tietysti hankkia lapselle kivannäköisiä, mukavia, käytännöllisiä ja edullisia vaatteita, mutta eipä ole ihan yksinkertaista hommaa tuo pienen ihmisen vaatettaminen.
Tärkeimmät vaatteiden valintakriteerit ovat ehdottomasti käytännöllisyys ja käyttömukavuus. Sitten listalle kiilaa helposti (jostain kumman syystä) hinta. Kompromissilinjalle jäävät siis värit ja kuosit, valitettavasti. Totta kai pienelläkin budjetilla voisi saada ihmeitä aikaan, mutta jos prosessia rajoittavaksi tekijäksi nostaa vielä vaatteiden etsimiseen käytetyn ajan, niin näillä mennään…
Toisaalta, tuskin näitäkään vaatteita kovin kauaa katsellaan ennen kuin on aika siirtyä seuraavaan kokoon. Ja eiköhän tämäkin aihe selkiydy ajan kuluessa, jotta osaa jatkossa olla paremmin skarppina parhaimpiin ale-aikoihin.
Sitten vain jännätään, mitä mieltä itse puettava on syksyn garderobistaan. Kiinnostus aihetta kohtaan oli ainakin aikaisemmin harvinaisen vähäistä, vaikka muuten lattialle pudonneet tavarat tsekataan kyllä heti.
