Varjostusverkko tuija-aidalle

Niinhän minä joskus ajattelin, että en kyllä koskaan sorru hankkimaan mitään kasveja, joita pitäisi talveksi vaatettaa tai muuten erikseen peitellä. Asia tuli jotenkin mieleen siinä samalla, kun askarreltiin varjostusverkkoa viime kesänä istutetulle tuija-aidalle. Periaatteessahan peittelyllä ei olisi ollut vielä mikään kiire, mutta ajateltiin homman olevan helpommin valmisteltavissa nyt kuin maaliskuussa hankien keskellä.

Otettiin taktiikaksi suojata tuijia vain toiselta puolelta ja hivenen ylhäältä päin, koska muistaaksemme aurinko paistaa keväällä vain sellaisesta kulmasta, että kasvien kauttaaltaan huputtaminen olisi puoliksi turhaa työtä. Lisäksi pyrimme rakentamaan varjostusverkon kiinnitykset siten, että kesän kynnyksellä olisi jotain toivoa saada verkko käärittyä ehjänä talteen seuraava talvea varten. Käytännössä verkko on niitattu rimoihin ja rimat ovat kiinni pulteilla tukitolpissa, jotka varustettiin jo ennen maahan junttaamista lyöntimuttereilla.

Alun perin oli tarkoitus ottaa valmiiksi kyhätty verkko vielä pois ja laittaa se takaisin sitten keväämmällä. Lopulta laiskuus kuitenkin voitti ja jätettiin verkko paikoilleen saman tien. Kaksinkertaisestakin verkosta näkyy kuitenkin vielä selvästi läpi ja pimeäähän nyt on melkein koko ajan…