Ostin vauvalle pyöräilykypärän ex tempore -meiningillä jo kauan ennen kuin pyöräily oli edes ajankohtaista. Ja hyvä niin, koska pyöräilyvarusteiden ostaminen on pahimmillaan samanlainen suo kuin vaunujen ja rattaiden valitseminen. Vieläkin muistan pyöränistuimen valintaan liittyneen pähkäilyn (ja ärsytyksen), vaikka istuin kotiutettiin meille yli puoli vuotta sitten. Kun olin ensin vääntänyt ja kääntänyt ajatusta istuimen paikasta, päädyin…
Geokätköily on niin sosiaalinen tai epäsosiaalinen laji kuin sen harrastaja haluaa siitä tehdä. Itse suosin kätköilyssä nimenomaan omassa ja tutussa seurassa ulkoilua ja uusiin paikkoihin tutustumista. Noin viiden vuoden harrastelun aikana onkin tullut käytyä miiteissä vain kahdeksan kertaa ja näistäkin kaksi on ollut isoja Mega-tapahtumia, joissa on voinut kiertää virikepisteitä tutulla porukalla. Tästä vapaaehtoisesta eristäytymisestä…
Helteinen elokuun sunnuntai ja uusi geokätkötraili lähimaastossa. Ei siis liene vaikea arvata, mihin suunnistettiin pikkutyypin päikkäreiden jälkeen. Kiipulan pinkaisuksi nimetty kätkörupeama sisälsi 11 purkkia, joiden etsimiseen saatiin kulumaan reilut pari tuntia. Pikkutyyppi ehti maistella etsinnän lomassa mustikkaa, metsämansikkaa, vadelmaa, puolukoita ja eväitä. Traili toimi hyvänä palauttavana lenkkinä eilen järjestetylle Community celebration eventille, jolla juhlistettiin geokätköilyn…
Viime viikonloppu pyörittiin Lahdessa geokätköillen, koska Askotalon Torille oli pistetty pystyyn Mega-tapahtuma Mastojen Loisteessa. Idea osallistumisesta saatiin jo kuukausia sitten, vaikka etukäteen kätköilyreissu vauvan (9 kk) kanssa vähän mietityttikin. Loppujen lopuksi reissu sujui varsin hyvin. Pääkallopaikalla hengailun sijaan keskityimme ympäri Lahtea ripoteltujen lab-kätköjen etsintään ja viikonlopun aikana selätimmekin kokonaan neljä adventurea (yhteensä 35 sijaintia). Lauantaina…
Eilinen itsenäisyyspäivä (ja odotuspäivä rv39+2) vietettiin lähimaisemissa muutamia geokätköjä etsiskellen. Kotinurkilta ei loppujen lopuksi tarvitse lähteä kovinkaan kauas löytääkseen uusia lenkkireittejä ja hienoja maisemia. Kätköilyreippailu on siitä mielenkiintoinen laji, että tasaisin väliajoin ajautuu tilanteisiin, joissa saa yrittää ihan tosissaan esittää täysijärkistä. Normaalilenkkeilijöistä voi näyttää hivenen oudolta, kun toiset poikkeavat kuntopolulta keskelle ryteikköjä, kävelevät metsässä ees…
Massatapahtumat eivät ole yleensä ensimmäisenä meikäläisen kohdelistalla, mutta tänä viikonloppuna suunnaksi otettiin Haapajärven megatapahtuma: Pull Together Mega Finland 2018. Kyseessä oli siis geokätköilytapahtuma, johon osallistui yli 500 alan harrastajaa (ilmoittautuneita näkyi olleen yli 900). Käytännössä tämä tiesi viitisen tuntia autoilua sekä perjantaina että sunnuntaina, ja lauantaina eli itse tapahtumapäivänä taidettiin istua autossa vielä enemmän (toki…
Iso osa päivästä kului (taas) vaihteeksi geokätköjen kimpussa. Tällä kertaa vuoron saivat lähialueiden hajakätköt. Moni purkki oli jo paikannettu siinä vaiheessa, kun itse sain kameran irti kukkasista tai muista rehuista. Saldo taisi olla 26 kätköä mukaan lukien muutama multikätkö.
Ylimääräisestä vapaapäivästä piti ottaa tavalliseen tapaan kaikki irti. Aikaisin ylös ja hiihtämään siis. Tällä kertaa tutustumisen kohteena oli läheinen Riisitunturi. Loppupäivä puolestaan kului kätköilymiitissä sekä kätköjä etsiessä. Ja tattadaa, tänään näki päivänvalon ihka ensimmäinen oma kätkö!
Meneillään on mielenkiintoinen yhdistelmä perus työviikkoa sekä mökkielämää. Päivät menevät pakertaessa kuten yleensäkin, mutta iltaisin ohjelmassa on hiihtämistä, saunomista, makkaranpaistoa sekä kätköpaikkojen katselmuksia täysikuun valossa 🙂 Lähestyvä pääsiäinen on tuomassa muutaman kaivatun vapaapäivän. Vielä seitsemän tuntia urakointia huomenissa ja edessä olisi huima viiden päivän vapaaputki. Blogi elelee tällä hetkellä melkoista hiljaiseloa, mutta ehkä se tästä…
Neljäs pohjoisen viikko hujahti ohitse. Mukaan mahtui perustyöpäivät ja vähän ekstraa… * Alkuviikkoa väritti punaiset kasvot ja turvonneet silmäluomet, kun jonkin sortin allerginen reaktio iski päälle kesken työpäivän. Onhan noita tilanteita ennenkin koettu, mutta kyseinen isku oli ensimmäinen näillä leveysasteilla. Ei kiva. Tapauksesta johtuen päätin laittaa pannaan kaikki ylimääräiset kasvovoiteiden testailut ja meikkisienten käytön. * Sain työhöntulotarkastuksessa…
Posion luontonähtävyyksiä selvitellessä ei voi olla törmäämättä Korouomaan. Kyseessä on rotkolaakso, jossa voi näin talvisin bongailla jääputouksia viiden kilometrin Koronjää-patikkareitin varrella. Harha-askeleita ei kannata pahemmin ylläpidetyltä reitiltä ottaa, koska polun vieressä humpsahtaa hyvin nopeasti syvälle hankeen. Matkaa reitin lähtöpisteeseen on Posiolta reilut 30 kilometriä Rovaniemelle päin. Ensimmäinen vastaan tullut putous oli alla näkyvä Jaska Jokunen. Toinen…
Jopas oli viikko. Joka päivä jotain uutta. Joka päivä jotain hukassa. Ensimmäinen viikko uudessa työpaikassa ja uudella paikkakunnalla hujahti ohi hetkessä. Muuton jälkeen hujan hajan jääneet pikkutavaratkin ovat vielä vähintään yhtä sekalaisessa tilassa kuin viikko sitten. Huomisesta alkaen olisi ehkä aika skarpata (edes vähän), koska jatkuva tavaroiden etsiminen alkaa hiljalleen ärsyttää. Lauantain uutuutena tuli testattua…
Viime sunnuntaille osui sopivasti sekä vapaapäivä että aurinkoinen sää, joten olosuhteet suorastaan yllyttivät bongailemaan kätköjä metsäisistä maisemista. Kaiken kaikkiaan kätköjä löytyi 22 kappaletta ja aikaa niiden etsimiseen meni vaatimattomat 5 tuntia ja 42 minuuttia. Matkaa poluilla ja polkujen ulkopuolella kertyi 13.8 kilometriä. Ei muuten pitäisi koskaan ajatella, että juuri nyt ei tarvitse ostaa yhtään mitään…
Viikon ainoa vapaapäivä. Mihin sen oikein kuluttaisi? No kalastamiseen tietysti. Evolla. (En edes muista, koska olisin viimeksi ollut onkireissulla.) Päivän luvut: Liikkeelle klo 6.25. Kalastusta noin kahdeksan tuntia. Saaliiksi kaksi kirjolohta (1025 g ja 430 g) ja pari desiä puolukoita. Reissussa bongattiin myös seitsemän geokätköä. Evääksi paistettiin kymmenkunta lättyä.
Ensi viikolla on tentti, joten lienee helppo arvata, mihin kului lauantai. Ja mihin tulee kulumaan sunnuntai… Kuvat ovat aamuiselta lenkiltä. Kaikenlaiset seitit ovat vähintäänkin inhottavia osuessaan kesken matkaa päin näköä, mutta pientareen puolella ne näyttivät melkein kauniilta usvaisessa aamussa. Ja kohtahan sitä saa taas lähteä aamulenkkeilemään…
Päivän pyörälenkki vei taas ohi Metsänkylän kartanon, joka tarjoaa katsottavaa, ostettavaa ja syötävää näin kesäsunnuntaisin. Koska kyseessä saattoi hyvinkin olla kesän viimeinen pyörälenkki tuolla Pekolan suunnassa, niin hypättiin tällä kertaa alas satuloista ja leikittiin turisteja 🙂 Pysähtyminen oli toisaalta hyvä ratkaisu, toisaalta ei. Sisustus-, omakotitalo- ja muuttokuumeet nostivat meinaan kummasti päitään ihania vanhoja ja vanhannäköisiä juttuja…
