Terassin tuunausta ja pari porrasta

Kun terassia aikoinaan rakennettiin, pidin itsestään selvänä, ettei siihen tulisi minkäänlaista kaidetta. Sitten koitti aika, kun pikkutyyppi oppi juoksemaan. Vauhtia riitti, mutta jarruja ei vielä ollut. Ja niin terassin ympärille ilmestyi kaide.

Sittemmin pikkutyyppi on oppinut halutessaan (ja tarpeeksi tajutessaan) jarruttamaan ajoissa, joten kaide ei ole enää ollut yhtä tarpeellinen. Välillä kaide on ollut oikeastaan jopa hieman ärsyttävä, koska ulos on päässyt vain yhdestä kohtaa ja pallopeleissä pienemmät pallot ovat jatkuvasti vierineet kaiteen alta maahan.

Koko kaiteen poistamista ei kuitenkaan ole harkittu rakentamisen vaivan jälkeen, mutta muutaman uuden kulkuaukon tekemistä kylläkin. Niinpä tänä kesänä kaiteen rimoista otettiin kahdesta kohtaa palat pois.

Toiseen uuteen kulkuaukkoon tehtiin luiska, jotta siitä voi huristella menemään vaikka potkupyörällä. Toinen väylä sai jatkokseen perinteisen portaan.

Nyt kun uudet kulkumahdollisuudet ovat olleet jonkin aikaa käytössä, on vaikea edes muistaa, kuinka rajoitettua kulkeminen vielä hetki sitten oli.

Tällä hetkellä terassi näyttää siis tältä. Ja vaikka kuinka olen viime aikoina yrittänyt asennoitua olemaan keksimättä uusia projekteja, niin pakko myöntää, että jotain uutta terassin suhteen on taas suunnitteilla. Saa nähdä, jääkö toteutus ensi kevääseen vai vieläkö päästään vauhtiin tämän vuoden puolella.

Ja saihan vanhakin terassilaudoitus kesällä kylkeensä pari uutta porrasta, kun pieni multarinne muutettiin suosiolla kukkapenkistä kulkureitiksi.