Sähkömönkijä lapselle

Toisinaan hassutkin ajatukset pääsevät käytäntöön asti. Tällä kertaa hankittiin 4-vuotiaalle sähkömönkijä ja peräkärry. Tavoitteena oli löytää yksilö, joka ei olisi tässä vaiheessa ihan liian iso eikä myöskään jäisi pieneksi vielä useampaan vuoteen. Ja peräkärry oli tietysti myös ihan ehdoton vaatimus. Lumiaurakin olisi haluttu, mutta sen suhteen piti sentään joustaa.

Menopelin valinta oli helppoa vain siitä syystä, että lapselle sopivia sähkömönkijöitä oli aika vähän tarjolla. Tai toki netin ihmeellisessä maailmassa olisi ollut tarjolla vaikka mitä, mutta halusimme kuitenkin mahdollisuuden käydä töllistelemässä mönkkäriä paikan päällä omin silmin ennen ostopäätöstä. Mukaan lähti lopulta nopealla päätöksellä Apollo Orion E-Commander sähkömönkijä.

Mönkkärikaupoilta kotiuduttiin jättimäisen paketin kanssa, jossa odotti melkoinen kokoamisurakka. Homman teki mielenkiintoiseksi etenkin se, että paketissa ei tullut mukana minkäänlaisia kokoamisohjeita. Ainoat löydetyt ohjeet koskivat kootun mönkijän huoltoa ja sillä ajamista.

Renkaiden kanssa meinasi käydä hassusti, kun ohjevihkosessa mainittu rengaspaine oli melkein tuplat verrattuna renkaassa mainittuun maksimipaineeseen. Onneksi alettiin sopivassa vaiheessa ihmetellä asiaa, eikä yritetty saada renkaisiin ihan mahdotonta määrää ilmaa.

Pikkutyyppi ehti kokoamisen aikana siirtää, lastata ja parkkeerata peräkärryä moneen otteeseen. Peräkärryn laidat saa ihanan helposti purettua ja takaisin. Toki ne myös rämisevät sitten ajaessa ja siihen yritetäänkin vielä viritellä jotain hiljentävää ratkaisua.

Peräkärryn pohjamaalatut laidat pitäisi myös muistaa maalata jollain kestävällä maalilla, kunhan säät lämpenevät. Musta siitä kuulemma tulee.

Yläkuvassa peräkärryä sovitellaan ensimmäisen kerran paikoilleen ja sitten kokonaisuutta pääsikin jo testailemaan. Pikkutyyppi oppi mönkkärin peruskäytön ensikuulemalta, joten aihe selvästi kiinnosti.

Ja mukavastihan tuo kulki. Meno on ihanan hiljaista, joten omassa pihassa voi ajella ristiin rastiin vaikka aamusta iltaan.

Mönkijässä on kaksi nopeusaluetta, joista hitaammalla pääsee maksimissaan 12 km/h ja nopeammalla 24 km/h. Kantavuudeksi on mainittu 65 kg, joten voi sitä juhlaa, kun äitikin pääsee välillä (ehkä) vähän ajelemaan.

Lisäplussaa menopeli saa siitä, että tieliikenteessä se toimii kevyt sähköajoneuvona. Oman pihan lisäksi voi siis huristella pääsääntöisesti pyöräteillä polkupyöräilijän liikennesäännöillä.

Laitteen akku sijaitsee penkin alla, josta sen saa kätevästi napattua mukaan sisälle ladattavaksi. Yhdellä latauksella pitäisi parhaimmillaan päästä ajelemaan 25 km.

Sitten vain katselemaan aina aamuisin ikkunasta ulos, että joko takapihalle olisi sulanut mönkkärin mentävä rata.