Hauska kotipäivä

Tänään vietettiin kunnon kotipäivä. Ei ollut sen kummempia suunnitelmia, mutta ulkona riitti puuhailtavaa enemmän kuin tarpeeksi. Kaikki ruokailutkin aamupalaa lukuun ottamatta hoidettiin terassilla auringonpaisteessa. Ja pikkutyyppi, joka ei omien sanojensa mukaan tarvitse päiväunia, nukkui autuaasti vuoden ensimmäisellä pyörälenkillä.

Heti aamusta aloitettiin autonrenkaiden vaihtamisella ja jatkettiin peräkärryn renkailla. Pikkutyyppi pääsi samalla mielipuuhaansa eli vesiletkun valtiaaksi. Vettä ehkä kului luvattoman paljon, mutta ainakin herra viihtyi ja melko puhdastakin saatiin aikaiseksi.

Tämä on omalla tavallaan ihanaa aikaa, kun lapsi innostuu kaikista arkisista askareista. Yrityksenä onkin antaa toisen tehdä asioita aina itse, jos vain tahtoa löytyy. Taidolla ei niin väliä, ja tehdessähän sitä oppii.

Minun on tosin pakko kohta myöntää, että kolmevuotias osaa renkaidenvaihtohommat äitiään paremmin.

Renkaiden lisäksi pestiin roskiskatoslöytöjä, jotka raahasin kotiin alkuvuodesta. Roinaa löytyy kyllä varastoista ihan omastakin takaa, mutta silti en malttanut antaa hyvässä kunnossa olevien ruukkujen päätyä kaatopaikalla. Ja nyt löytyy meiltäkin kuusenjalka, jota en olisi ollut ihan hevillä valmis kaupasta kotiin kantamaan.

Kesäksi on pakko hankkia toiset pienet puutarhasakset. Meidän ainoa saksipari tuntuu välillä olevan kuin liimattu lapsen käteen. Jokin tuossa heinien ja risujen leikkaamisessa kiehtoo.

Oli tämä sen verran hauska kotipäivä, ettei millään malttaisi enää odotella kesälomia, jotka tänä vuonna sijoittuvat aika alkukesään. Onneksi on loman jälkeiselle ajallekin jo alustavasti sovittuna osittainen hoitovapaa, niin saa loppukesästäkin vähän enemmän aikaa kotipuuhailulle.