Ensimmäistä kertaa Heurekassa

Ei suunniteltu viime sunnuntaille mitään ihmeellistä. Mielessä oli lähinnä sadepäivän viettoa kotosalla. Päädyttiin lopulta kuitenkin Vantaan Ikeaan ostamaan sängynaluslaatikoita, ja siitähän oli sitten kätevä koukata Heurekan kautta kotiin.

Heureka-reissuja tuntuu olevan kahdenlaisia; joko paikassa on ihanan rauhallista ja näyttelyt aiheuttavat vau-elämyksiä tai sitten paikka on niin täynnä porukkaa, että vierailu on yhtä jonottamista eikä mikään kohde pääse oikein säväyttämään.

Tämänkertainen käynti kallistui jälkimmäiseen kategoriaan, mutta pikkutyypin innostumista oli hauska katsoa.

Luonnonvoimia kuvaavat taideinstallaatiot olivat pikkutyypille ehdoton ei ensimmäisen kokeilun jälkeen (taisi olla vähän liian jännää), joten keskityimme muihin kohteisiin.

SuperPUU-näyttely jäi tällä kertaa parhaiten mieleen, ja pikkutyypin lemppari oli näytillä ollut salaman halkaisema puu. Toki enemmän aikaa vietettiin kaikkien toiminnallisten kohteiden luona.

Yksinkertaiset puupalikatkin olivat viihdykettä parhaimmillaan, kun niistä sai rakennella torneja uudessa ympäristössä.

Mukaan reissusta lähti puiset avaimenperät, joiden laserkaiverretut kuvat sai itse suunnitella. Eikä varmaankaan yllätä, että tälle kohteelle oli ehdottomasti pisin ja hitain jono, kun ihmiset tökkivät hartaasti ruutuja oman vuoron sattuessa kohdalle. Pikkutyyppi tosin oli hyvinkin nopea oman suunnitelmansa kanssa.