Lomajuttuja – Talon maalaus

Olisi varmaan aika laittaa muinaisen lomaviikon muistelut vihdoinkin pakettiin. Loman ensimmäiset päivät menivät suunniteltujen kotihommien sijaan turistikävelyä harrastaessa (kuten viimeksi tulikin jo mainittua). Loppulomalle keksittiin puolestaan toinen ex tempore -projekti, kun talon ulkoseinien maalia kaipaavat kohdat alkoivat hyppiä silmille.

Lähtötilanne takapihan puolella:

1. Uuden oven asennuksen yhteydessä oven yläpuolelle jäi kummallisen pituinen valkoinen lauta.

2. Ovirempassa seinään jäi myös epämääräinen valkoinen alue.

Lähtötilanne etupihan puolella:

3. Kattorempassa uusittujen lautojen päät olivat kokonaan maalaamatta.

4. Valkoiset laudat olivat vailla lopullista maalisävyä ja niissä näkyi hirmuisesti naulanreikiä.

5. Seinän yläosassa kulkevat valkoiset johdot pistivät silmään punaruskeaa taustaa vasten.

Lähtötilanteita eri puolilla taloa:

6. Ovien ja ikkunoiden ympärillä olevat valkoiset laudat eivät olleet enää kauttaaltaan valkoisia.

7. Talon aurinkoisemman päädyn maali oli jo hivenen kulahtaneen näköistä.

8. Ikkunanpuitteet olivat saaneet osansa auringon kuluttavasta voimasta.

Alun perin oli tarkoitus puuttua vain kohtiin 1, 2, 3 ja ehkä 4 (eli viimeistellä ovi- ja ikkunaremontin jälkiä). Sitten alkoi kyteä ajatus, että kun niitä maaleja nyt kerran hankitaan, niin… ja lopulta maalauslistalle päätyi kaikki mahdollinen. Onneksi hommaan saatiin apua, koska muuten tästä olisi saattanut kehittyä melkoinen ikuisuusprojekti. Kaiken kaikkiaan maalatessa meni neljä päivää aamusta iltaan (ja maalaus saatiin suorittaa poikkeuksellisen helteisissä olosuhteissa näin Suomen kesää ajatellen).

Maalausurakoiden ärsyttävimpiin vaiheisiin kuuluvat ehdottomasti pohjatyöt, koska ne ovat yleensä työläitä ja niihin saa kulumaan kummasti aikaa. Tällä kertaa ennen maalisuteihin tarttumista pinnat harjattiin (tarvittaessa metalliharjalla, muuten pölyharjalla) ja pyyhittiin pesuliuoksella (Tikkurilan talon huoltopesu). Lisäksi ikkunoita ja ovia reunustavat laudat irrotettiin käsittelyn ajaksi.

Yhdelläkin maalikerroksella oli yllättävän suuri kirkastava vaikutus valkoiseen sävyyn.

Suurimpia muutoksia näkyi tietysti seinäpätkällä, johon laitettiin ensimmäistä kertaa punaista pintaan. Kuvassa vilahtaa myös metalliharjalla rapsutetut ikkunanpokat.

Ja jottei urakassa vain olisi loppunut tekeminen kesken, päätettiin kahteen oveen vaihtaa uudet paneelit.

Lopputulos näytti (ja näyttää edelleen) omaan silmään yllättävänkin hyvältä. Kyllä tässä eron huomaa…

Suurin ero on tietysti tuossa takaoven ympäristössä, kun oven oikealla puolella ei ole enää epämääräistä valkoista aluetta. Tässä jälkimmäisessä kuvassa on ehditty paikkamaalata myös ikkunapellit.

Uudet ovipaneelitkin menivät loppujen lopuksi nätisti paikoilleen ja samalla tuli kiillotettua ovien metalliosat. Ruskean sävy ei ehkä osunut ihan yksiin entisen värin kanssa, mutta kahdella maalikerroksella siitä selvittiin (tosin ovien sisäpuolella on vielä vanha sävy näkyvissä).

Ikkunoiden säleiköt olivat rasittavia maalattavia (mutta tehtiin sekin kahteen kertaan – kun kerran aloitettiin).

Ulkomaalin valinta oli yllättävän vaikeaa, koska vaihtoehtoja oli monia eikä yksikään tuntunut olevan selvästi toistaan parempi. Lopulta päädyttiin rajaamaan valinta Tikkurilan tuotteisiin (Pika-Teho, Ultra Classic tai Vinha) ja Vinha oli se, jota lähti maalikaupasta mukaan kotiin. (Ja okei, tiedetään, se ei ole maali vaan puunsuoja…)

Etupihan puolella uutta maalattua pintaa näkyy vähemmän, mutta uutuutena on nuo punaiseen taustaan maastoutetut sähköjohdot (toivottavasti maali pysyy).

Kaiken kaikkiaan kyseessä oli melko työllistävä projekti (hyvä sanoa, kun en edes itse maalannut korkealla olevia kohtia). Toivottavasti pinnat kestävät hyvin, jotta samaa ei tarvitse tehdä uudestaan ihan pian.

Seuraavaksi remppalistalla odottelee sokkeli-, salaoja- ja sadevesiputkiremontti, jonka jälkeen on vihdoinkin mahdollisuus saada terassi takapihalle. Jossain välissä olisi myös kiva päästä puhdistamaan noita kuvissakin vilahtavia valkoisia saostumia tiilien saumoista.

Ja niin, se loma… tässä vaiheessa projektia se olikin sitten loppu ja ne suunnitellut kotihommat siirtyivät hamaan tulevaisuuteen.