Ensimmäistä kertaa metrossa ja ratikassa
Pikkutyypin ideasta se lähti. Lomapäivä Helsingissä, jotta päästään ajamaan junalla, metrolla ja ratikalla.
Jätin päiväohjelman tarkoituksella ihan auki, jotta voidaan sompailla lapsen kanssa ympäriinsä ilman aikataulukiireitä. Toki siinäkin riitti matkavalmisteluita, kun päivitin ja asensin kaikki nykyajan vaatimat kännykkäsovellukset lippujen ostoa varten. Loppujen lopuksi oman kaupungin asemanseudun parkkijärjestelyt olivat matkan haastavin kohta.
Matkalla kuulin loputtomasti miksi-kysymyksiä, joten ajattelun aihetta reissu ainakin antoi.
Metro oli maanalaisine tunneleineen hieman pelottava, ja sen jälkeen tarvittiin vähän lisävakuutteluita ennen kuin astuttiin ratikan kyytiin. Ratkaiseva tekijä taisi olla se, että ratikan ikkunasta voisi hyvin katsella mahdollisia leikkipaikkoja. Tai jäätelökioskeja.
Patsaita pikkutyyppi bongasi itse kuin paraskin turisti.
Kivointa taisi olla yksinkertaiset asiat, kuten kivien heittäminen mereen…
…ja leikkipaikat, joita ei kyllä ilman etsintää tielle osunut.
Näin jälkeenpäin reissusta ovat muistona kahdesta lelukaupasta ostetut pikkuautot peräkärryineen. Niiden takia pikkutyyppi tuolla kuvissakin piteli välillä taskujaan, etteivät vaan aarteet putoa matkasta.