Uuden edessä

Tänä syksynä tapahtui se kauan odotettu ihme, että sain sullottua (vihdoinkin!!) kaikki opinnot pakettiin. Ja tässä tapauksessa –kaikki- tarkoittaa 567 opintopistettä ja väitöskirjaa. Prosessissa ehti kulua kaiken kaikkiaan vuosi jos toinenkin, joten ajatus opiskelustressittömästä elämästä alkoi tuntua jo hieman utopistiselta.

Nyt se aika on kuitenkin tässä. Töiden jälkeen ei tarvitse kirjoittaa, päntätä, korjata, vääntää ja kääntää opiskelujuttuja vaan (mahdollisuuksien rajoissa) voi tehdä mitä huvittaa. Jännää, edessä on ihan uudenlaiset (vapaa-ajan) näkymät…