Kivellä

Päivän opetukset taisivat taas löytyä lähimetsistä. Pienen ihmisen suureksi elämykseksi riittää nimittäin (ainakin hetkeksi) ison kiven päälle kipuaminen (ja periltä löydettävä muovirasia). Kiipeämissuunta oli nimenomaan kuvassa näkyvältä puolelta ja kyllä muka tuntui välillä korkealta. Tai mitä korkeudesta, mutta kun ei meinannut olla mitään, mistä ottaa kiinni.

Vähän siis käytiin huitelemassa kätköillä tänäänkin. Taisi olla kovimmat pakkaset, mitä kätköillessä on tähän mennessä koettu (vinkki tulevaisuuteen: kumisaappaat eivät ole kovin lämpimät pakkaskengät). Maasto vaihteli autorasteista kalliokiipeilyyn ja mitä pahimpiin ryteikköihin.