Kiirettä…
Kiirettä, hulinaa ja vilinää… ehkä jopa vähän liikaa. Eilen varastot saivat uusia hyllyjä ja olohuoneen katto maalia. Makuuhuoneesta puolestaan kaatui kaappirivistö.
Työn harjoittelua
Tänäänkin remppa edistyi vain apuvoimin, koska oma aika meni töitä tehden (vai pitäisikö sanoa töitä harjoitellen, koska opiskelun työharjoitteluvaihe on edelleen menossa). Työharjoittelu muuten särähtää välillä omaan korvaan kuulostaen jotenkin helpommalta tai kevyemmältä kuin oikea työ. Käytännössä siellä työpaikalla kuitenkin ollaan täydet kahdeksan tuntia päivässä (ihan niin kuin kaikki muutkin) ja koko ajan saa opetella…
Liikaa ja liian vähän
Mistä tietää, että tekemistä on liikaa ja aikaa liian vähän? Siitä, että lauantaina huomaa toivovansa olevansa jo ensi viikon torstaissa. Paljon siis pitäisi saada tehtyä ennen ensi viikon loppua. Uuteen remppakohteeseenkaan ei ehdi ahkeroimaan ennen kuin kiireellisemmät asiat saa pois alta. Onneksi on apujoukkoja, jotka jaksavat yllättää. Tämän päivän yllätys… Eli…
Asuntokaupoilla
No niin, nyt ollaan taas asunnon omistajia (ainakin osittain, koska pankillahan on myös osansa). Asunto olisi periaatteessa asumiskelpoinen ihan sellaisenaan, mutta remppapeukaloa kutittaa siihen malliin, että muutoksia on luvassa. Alta löytyy tänään kohteesta räpsäistyjä kuvia eli lähtötilanne. Asuntoshoppailun tulos: 1) Oma ovi. Kerrostaloasumisen jälkeen oma ulko-ovi on hetken aikaa uutta ja ihmeellistä. Samoin ulko-oven…
Mä otan tän
Päätös on tehty! Sain siis vihdoinkin sanoa välittäjälle, että mä otan tän. Kaupat tehdään jo ensi viikolla ja asuntokin vapautuu siinä samalla. Päätösten tekoa saa toki jatkaa lähitulevaisuudessakin vielä hyvän tovin. Pitäisi muun muassa päättää… …minkälainen lattia olisi kiva? …millä sävyllä seinät maalataan? …mitä tapettia laittaisi seinien piristeeksi? …minkälaisia listoja…
Tarjous nro 2
Viikon aluksi (maanantaina) valittelin, ettei sopivaa asuntoa meinaa löytyä. Samana päivänä sain kuitenkin itsestäni sen verran irti, että buukkasin kolme yksityisnäyttöä. Ensimmäinen oli toissapäivänä, toinen eilen ja kolmas tänään. Maanantain kohde oli pieni rivitalon päätykaksio. Ei sellainen kuin alun perin hain, mutta toisaalta oikein sopiva (etenkin budjettia ja epävarmoja tulevaisuuden näkymiä ajatellen). Pähkäily päättyi…
Ei löydy
Sain vastatarjouksen. En kuitenkaan tarttunut tarjoukseen tai tehnyt vastatarjouksen vastatarjousta. Asunnon metsästys siis jatkuu. Miten voikin olla niin vaikeaa löytää pientä kohtuuhintaista asuntoa järkevällä sijainnilla? Vaihtoehtoja tuntuu olevan lähinnä kaksi: (1) maksa itsesi kipeäksi jokseenkin kunnollisesta asunnosta, jota tuskin saat kuitenkaan myytyä jatkossa samalla hinnalla eteenpäin tai (2) maksa kohtuullinen…
Tarjous nro 1
Toisinaan Enter-näppäimen painallus voi olla hyvinkin jännittävää. Esimerkiksi silloin, kun tekee tarjousta asunnosta. Kuten äsken. Pahin vaihe on kuitenkin vielä edessä. Hylätäänkö se ihan tuosta vaan? Tekevätkö vastatarjouksen? Mitä jos se hyväksytään? (En kai tarjonnut liikaa…)
Tuuliviiri
Tuuliviiri täällä hei. Toissapäivänä olin ihan varma, että omakotitalo sen olla pitää. Sellainen pieni ja vähän ränsistynyt. Eilen aamulla iski kuitenkin ajatus, että sittenkin kerrostalo naapurikaupungin rautatieaseman lähistöltä (lähinnä budjetista ja avoimista tulevaisuuden suunnitelmista johtuen). Kävimme iltapäivällä jopa katsomassa kahta lupaava yksilöä (ylimpiä kerroksia, putkirempat tehty). Ajatus alkoi lopulta murentua siihen,…
Talo tai jotain
Nyt on nähty kaksikerroksinen kerrostaloasunto, rivitalokaksio isolla terassilla ja autokatoksella, pari lähestulkoon purkukuntoisena kaupiteltua autiota rintamamiestaloa ja yksi asuttu 40-luvun omakotitalo. Ei siis yhtään laaja tämä skaala, jolla seuraavaa asuinsijaani etsin 😉 Liika ehdottomuus saattaa tehdä elämästä toisinaan hieman vaikeaa, mutta ei ole helppoa tämän liian vapaana juoksevan ajatusmaailmankaan kanssa….
Kauppapäivä
Tänään oli se päivä, kun ensiasunnolle sanottiin heipat. Kyseessä oli varsin mukava yksilö. Pienen pintarempan jälkeen jopa oikein sievä pakkaus. Nyt pitäisi kuitenkin jaksaa innostua uudesta haikailun sijaan…
Haikea – huojentava – jännittävä
Ei löytynyt kosteutta kylppäristä! Asuntokaupat saavat siis sinettinsä ensi maanantaina, ja meikäläinen joutuu luopumaan onnellisen ensiasunnon omistajan -tittelistä. Toisaalta tilanne on haikea, toisaalta huojentava ja onpa se vielä jännittäväkin. Huojentuneisuus kumpuaa lähinnä siitä, että asunnon sai ylipäätään kaupaksi (näinä vaikeaksi kuvattuina aikoina). Hinnassakaan ei tarvinnut tinkiä järjettömyyksiin asti (välittäjien jatkuvista ennakkovaroitteluista huolimatta). Eikä…
Varasto x 2
Melko tuoreessa muistissa on vielä ajatus, että en ota seuraavassa muutossa mukaan mitään ylimääräistä. Mutta niin vain pääsi todellisuus taas yllättämään. Kirppareista ja erilaisista tavaranvähennysprojekteista huolimatta kun tavarat tekevät muuttamisesta… öö… kaikkea muuta kuin helppoa! Vapaa viikonloppu meni alusta loppuun asti kämppää tyhjentäessä. Loputkin irtotavarat pääsivät siis väliaikaisvarastoon. Samalla reissulla muovitettiin…
Paperiprojekti – osa 5
Paperiprojektin viimeinen erä olisi tällä kertaa tässä. Kilojen seurailu vähän vaikeutui viime aikoina muuttopakkailun aiheuttaman sekasorron takia, ja kirpparillekin tuli vietyä tavaraa niin pienissä erissä, että niiden punnitseminen ei aina edes onnistunut. Kaiken kaikkiaan paperia on kuitenkin poistunut vielä noin -14.8 kg. Projektin kokonaistulos on siis -127.9 kg. Tulos on…
Sittenkin liikaa (tavaraa)
Jopas oli päivä – taas! Kämppää tuli raivattua melkoisella tahdilla aamukuudesta kahteen, koska menin alkuviikosta sopimaan tapaamisen välittäjän kanssa tälle iltapäivälle. Aamulla paikat olivat vielä siinä kunnossa, etten kehdannut edes ennen-kuvia ottaa ;). Tiukkaahan se teki, mutta ehdin jotenkuten saada paikat sellaiseen kuntoon, että kelpasi sentään ottaa muutama jälkeen-kuva… Tavaratilanne on tällä…
Sulo
Auto on yksi sellainen asia, jonka suhteen olen luetellut lukuisia ei koskaan -periaatteita. En koskaan hanki ajokorttia. En koskaan hanki autoa. En koskaan hanki ainakaan ihan uutta autoa. En koskaan hanki ajokorttia/autoa ellei palkka mahdollista auton huoletonta ostamista ja ylläpitoa. En koskaan hanki pikkuautoa. Perusteluina näille päätöksille ovat olleet autosta koituvat kustannukset ja kaikki…
Yllätyksiä
Niinhän se menee, että elämä auto välillä yllättää. Tänään oli kiva lähteä pienessä kiireessä aamulla matkaan, kun (1) takaluukku ei suostunut menemään kiinni, (2) kuskin puoleinen etuovi oli jäätynyt kiinni ja (3) jäätä oli enemmän ikkunoiden sisäpuolelle kuin ulkopinnalla. Kohta (1) onneksi ratkesi lukkosulalla ja kohta (3) pienellä skrapailulla sekä lämpöpuhalluksella….
Paperiprojekti – osa 4
Vielä tuli pientä edistystä paperiprojektiin tälle vuodelle. Aion kyllä jatkaa projektia vielä ensi vuoden puolellakin. Projektin voisi julistaa päättyneeksi siinä vaiheessa, kun joskus muuttaa nykyisestä kämpästä pois. Eli tavoitteena on seuraavassa muutossa kantaa mukana mahdollisimman vähän ”turhaa” paperia… Vanhat opiskelupaperit olen jo käynyt kokonaisuudessaan läpi, ja jäljelle jääneet muka-tärkeät paperit mahtuvat kolmeen…
Kengät kerran vuodessa
Huomasin tänään talvikenkieni hajonneen – taas! Tälläkin kertaa kauan jatkunut kaava jatkui eli talvikengät kestivät meikäläisen käytössä vain vuoden (tai vähän alle). Nämä kengät oli nimittäin ostettu tämän vuoden alkupuolella. Toki kengillä voisi vieläkin kävellä, mutta ei viitsi ottaa sitä riskiä, että korko (ks. kuva) lysähtää lopullisesti lyttyyn tai koron…
Paperiprojekti – osa 3
Varsin hiljaista… koska päätin yrittää olla kirjoittamatta väsyneenä tai jumissa olemisesta (ainakaan enää tässä loppuvuoden aikana). Ei siis ihan hirveästi ole meno muuttunut. Tai no, ehkä jotain pientä muutosta on ilmassa. Stressauksen kohde kun alkaa hiljalleen siirtyä loputtomasta tehtävälistasta siihen aikaan, kun listassa ei ole enää mitään jäljellä. Mitäs sitten…
Paperiprojekti – osa 2
Tämän syksyn projekteille tuntuu olevan yhteistä se, että ne kaikki etenevät paljon hitaammin kuin olisi toivottavaa. Taitaa olla pitkälti asennekysymys, viitsiikö pienistä edistysaskeleista edes iloita vai jatkaako tauotta hermojen kiristelyä… Joka tapauksessa, paperiprojekti pääsee seurannassaan toiseen osaa (ei ehkä niitä tärkeimpiä projekteja, mutta tyhjää parempi!?). Yhteensä paperia on nyt kadotettu nurkista 65.6 kiloa. Vanhat opiskelupaperit saavat…