Taaperolle on haalittu nurkkiin jo useampikin menopeli, mutta kaksipyöräinen potkupyörä vielä puuttui. Tarkoituksena oli katsella moista vasta ensi kesänä, kun pikkutyyppi ei olisi enää yhtä pikkuinen. Eräänä aamuna sattui kuitenkin silmiin annetaan-ilmoitus jo paljon elämää nähneestä potkupyörästä ja siitä se ajatus sitten lähti… kun kerran ilmaiseksi sai. Satula oli rikki,…
Pinnasänky sai jo jokin aika sitten ylleen katoksen ja nyt laitettiin sänkyyn vielä etuseinäkin majatunnelmaa luomaan. Nukkumiseen pinnasänky ei todennäköisesti pikkutyypin mielestä kelpaa ikinä, joten sama ottaa siitä hyöty irti edes leikkipaikkana. Majaseinä tehtiin koivuvanerista (6 mm). Yksi vanerilevy (80×120 cm) riitti mukavasti koko projektiin. Ajatus majasängystä muotoutui, kun mietin…
Pikkutyypin innostuttua keinumisesta heräsi ajatus omasta keinusta takapihalle. Ensin mietittiin puisen rakennelman tekemistä ihan itse, mutta lopulta kotiutin pikapäätöksellä kyseisen telineen torista (kuva alla): Sain keinutelineen kohtuuhintaan ja kotiin kuljetettuna, joten en etukäteen tiennyt sen korkeutta tai varsinaista kuntoa. Onneksi telineen korkeus osoittautui ihan passeliksi, eikä ruosteen määräkään ihan kauheasti hätkähdyttänyt. Alusta…
Vihdoinkin säät paranivat tarpeeksi, jotta ulkona pääsi maalailemaan ja tuunailemaan valmiiksi jo pidemmän aikaa suunnitteilla olleen leikkikeittiöprojektin. Alun perian tosiaan ajattelin, ettei meille kyllä tule pientä leikkikeittiötä tilaa viemään. Mieli kuitenkin muuttui, kun nostin pikkutyyppiä kahdettakymmenettä kertaa tunnin sisällä ihmettelemään induktioliettä ja painelemaan liesituulettimen nappeja. Aluksi selailin valmiina myytäviä minikeittiöitä,…
Pinnasänky ostettiin joskus vuonna 2018. Ajatus sänkyyn tuunattavasta katoksesta pyöri päässä suurimman osan vuodesta 2019 ja loppuvuodesta se vihdoin tehtiinkin (taisi olla jo suunnitelma nro 72 menossa tuolloin). Nyt vuonna 2020 lienee korkea aika laittaa muutama kuva blogiin asti. Katoksen suunnittelu sai alkunsa pikkutyypin innostuksesta kaikkia liehuvia liinoja ja majaviritelmiä kohtaan….
Ja niinhän minä päätökseni pyörsin, vaikka tein alun perin päätöksen, että en ala väkertää pikkutyypille omin kätösin tuttinauhaa silikonihelmistä. Suurin syy tähän oli se, että en halunnut stressata nauhojen kestävyyden kanssa. Lisäksi en pitänyt ajatuksesta tilata lisää helmiä, kun olin juuri vaivalla saanut ajettua alas lasihelmivarastojani. Pikkuherra sai kuitenkin tehtyä…
Tänä vuonna viimeiset joululahjat pääsivät pakettiin noin pari viikkoa ennen aattoa, joten aika hyvin säästyttiin viime hetken lahjapaniikeilta. Tavarasta ei ole nykypäivän kaupoissa pulaa, mutta silti lahjojen keksiminen alkaa olla vuosi vuodelta vaikeampaa. Mietintää ei auta yhtään netin tarjoamat lahjakoneet, blogien lahjavinkit tai lehtien lahjatyrkytyskollaasit, koska suurimmalla osalla lahjojen saajista…
Helmilaatikot tuli jo jokin aika sitten pakattua parempaan talteen, mutta vielä löytyi tämän vuoden arkistoista muutama julkaisematon tekele. Tai no, viime aikoina ei ole enää edes ollut tapana kuvata saati tuupata blogiin näytille kaikkia väkerryksiä, mutta osa kumminkin. Aikaisemmin erikseen pystyssä ollut helmiblogi oli jotenkin loogisempi paikka täyttää loputtomilla helmikuvilla…
Vaihteeksi muutama kuva helmistä ennen kuin remppa- ja rakennusraportointi jatkuu. Tänä vuonna ei olekaan ollut liiemmin innostusta (saati aikaa tai jaksamusta) helmien pyörittelylle, mutta maanantaina alkanut kirppisrupeama tsemppasi hieman tyhjentämään helmivarastoja. Myyntipöydän koristeeksi tuli väkerrettyä tuttuja avainkaulanauhoja (joiden takaa kuvissa vilahteleekin jo uusi terassi). Kunnon väri-ilottelun sijaan sävyiksi valikoitui tällä…
Askartelu (tai ylipäätään minkäänlainen väkertely) ei ole hetkeen mahtunut arjen aikatauluihin. Tai no, rempan jälkikaikuja ja pientä helmeilyä on ollut ohjelmassa tasaiseen tahtiin, mutta ne ovat niin kaukana leikkaa-liimaa-askarteluista, että niitä ei lasketa. Äskettäin tuli kuitenkin vastaa sen verran vinkeä ja lopputulokseltaan hyödyllinen askarteluidea, että oli pakko ottaa sakset kauniiseen…
Tässä näitä taas olisi. Erivärisiä palleroita metallivaijerissa. Kuinkakohan monta (kymmentä tai sataa) metriä helmiä pitää pujotella yksi toisensa jälkeen ennen kuin tähän hommaan kyllästyy? Sitä odotellessa… Tällä hetkellä helmeily on juuri sopivan yksinkertaista toimintaa toisinaan tehtäväksi töiden ja nukkumisen välissä.
Ei ehdi. Siinäpä viime aikojen yleinen ajatus. Joko kiireen tunne on jäänyt päälle viime vuosien hötäkästä ja alkuvuoden rempasta tai sitten (vuoro)työn lomassa ei yksinkertaisesti vain jää liiemmälti aikaa kaikille niille asioille, joita pitäisi ja haluaisi tehdä. Jotain sentään saatiin aikaiseksi tällä viikolla, ja nyt seiniä koristaa useampi uusi hyllymetri….
Juhannus tarkoitti tänä vuonna lähinnä muutamaa vapaapäivää. Ilman ohjelmaa… (ja silti seuraava viikko meinaa väsyttää jo valmiiksi.) Suurin saavutus oli saada uudet tuunatut Ikea-jakkarat paikoilleen. Ovat muuten paljon paremmat istua kuin odotin. Ja seuraavat selkänojalliset tuolithan ovat siis jo tuunausjonossa, joten ei pääse tulemaan tylsää tällä rintamalla 😉 Btw, huomenna…
Pitkästä aikaa on jotain asiaa tuunaus- ja sisustusrintamalta. Käsittelyn kohteena oli toisten varastojen kätköistä saatu pöytä, joka kaipasi hieman väriä pintaan sopiakseen uuteen sijoituspaikkaansa – siis meikäläisen keittiöön 🙂 Tällaisesta tilanteesta lähdettiin liikkeelle: Naapureiden iloksi pintaa vähän hiottiin melusaasteen kera: Ja lopuksi pöytälevy maalattiin Helmen pohjamaalilla (x2) ja pintamaalilla (x3)….
Sain joitakin aikoja sitten kirpparille vietäväksi pari vanhaa taulua (signeeraukset -75 ja -76). Maalauksia ympäröivät pahvit olivat kuitenkin jo melkoisen kellastuneet eivätkä yksinkertaiset kehyksetkään olleet enää parhaassa terässä. Viitsisikö taulut raahata koristamaan myyntipöytää parin euron hintalapun kera? Ei tauluja raski sellaiseen poiskaan heittää. Pienen hetken pohdin sekä pähkäilin ja lopulta…
Vanha makuuhuoneen valaisin (joka tuli asunnon mukana) on vuoden ajan seisoskellut varastossa. Koska kiireellisemmät tekemiset olivat tänä viikonloppuna vähemmän mielenkiintoisia, niin hairahduin siinä jossain välissä vähän tuunailemaan tuota vanhaa valaisinta. Alkutilanne näytti tältä: Aluksi kangas ja hapsukat saivat lähteä. Myös puumötikkä jouti pois. Jäljelle jäi vaaleahkoksi maalattu kehikko: Kehikko oli…
Lomalla oli aikaa toteuttaa pari pientä projektia eli tein (taas) saippuaa, jotta ei vaan pääse loppumaan. Nämä jos saisi käyttöön joskus kesällä… Resepti sisälsi tällä kertaa pitkälle perusruokakaupasta saatavia aineksia. Seuraavalla kerralla pitänee tilata taas paria eksoottisempaa rasvaa/öljyä vaihtelun vuoksi. Ja tässä myös vinkkiä, mitä voi tehdä tyhjillä activia-rasioilla 😉…
Uskomatonta, kuinka paljon sitä onkaan kahdessa vuodessa saanut ahdettua tavaraa 24 neliön yksiöön. Nyt täytyy sommitella ihan kunnolla, että saa samat jutut 54.5 neliöön. Kaaos ja sekasorto on tällä hetkellä melkoinen, mutta koko remppa- ja muuttoprojekti alkaa kokonaisuudessaan olla kuitenkin voiton puolella. Huomenna kylppärikin valmistuu ihan kokonaan. Kuvia valmiista kämpästä ei…
Ja ei, otsikossa ei ole yhdyssanavirhettä! Saippuan valmistaminen muistuttaa vähän leipomista (mutta lopputuotetta ei saa syödä) ja orgaanisen kemian labratöitä (mutta on paljon yksinkertaisempaa). Aihe on kiinnostanut jo pitkään, mutta saippuaprojekti pääsi alkuun vasta hiljattain lähipiirin epäilyksistä huolimatta. Ensi kokeilut tein ihan ruokakaupan raaka-aineilla eli lähimarketin hyllystä lähti matkaan kookosrasvaa,…
