Mitä tarkoitetaan itsetuntemuksella?

Itsensä täytyy ensin tuntea (itsetuntemus), jotta voi arvostaa itseään (itsetunto). (HAMK, n.d.)

Itsetuntemus tarkoittaa ihmisen käsitystä itsestään eli se vastaa esimerkiksi kysymyksiin: Kuka minä olen? Mitä osaan? Millainen olen ihmisenä ja opettajana? (HAMK, n.d.)

Itsetuntemusta määritettäessä voidaan tarkastella muun muassa ulkoista olemusta, fyysisiä ominaisuuksia, sosiaalisia taitoja, luonteenpiirteitä, arvoja ja uskomuksia sekä temperamenttia. (HAMK, n.d.)

Itsetuntemus toimii pohjana itsetunnolle, joka tarkoittaa itsensä arvostamista ja tiedostamista. Hyvä itsetunto tarkoittaa, että ihminen on tietoinen omasta arvostaan ja osaa pitää itsestään. Hyvä itsetunto on tärkeä ominaisuus, koska se auttaa selviämään vastoinkäymisistä. (HAMK, n.d.)

Itsetuntemus ja itsetunto yhdessä vaikuttavat käytännössä kaikkiin asioihin elämässä (hyvinvointiin, koulu- ja työmenestykseen, toisten ihmisten kanssa kommunikointiin ja mielenterveyteen). (HAMK, n.d.)

Itsetuntemus kasvaa ja kehittyy koko elämän ajan. Itsetuntemukseen vaikuttavat kaikki aikaisemmat kokemukset, oma suhtautuminen kyseisiin kokemuksiin sekä muilta saatu palaute. Opettajalla onkin osaltaan tärkeä rooli olla luomassa tilanteita ja olosuhteita, joissa opiskelijoiden itsetuntemus paranee. Itsetuntemuksen kehittyessä myös itsetunto paranee. (HAMK, n.d.)

Opettaja voi vahvistaa opiskelijoiden ja oppijoiden itsetuntoa esimerkiksi realistisella palautteella, kannustuksella ja rohkaisulla, oikeanlaisilla oppimistilanteilla, tuella ryhmä- ja vuorovaikutustilanteissa sekä hyväksymällä erilaisuutta. Lisäksi opiskelijoiden itsetuntoa vahvistavat erilaiset kokeet ja näytöt, jolloin he saavat palautetta omasta osaamisesta, sekä oppimisen lomassa suoritetut itsearvioinnit. (HAMK, n.d.)

Omat luonteenpiirteet

Aloitin tämän ”vaiheen” tekemällä Myersin, Briggsin ja Jungin työhön pohjautuvan persoonallisuustyyppitestin (Personaallisuustyyppi – Testi, 2018). Monet testin vastausvaihtoehdot olivat kuitenkin sen verran johdattelevia tai toistensa ääripäitä, etten ihan kauheasti antaisi painoarvoa testin lopputulokselle. Testin mukaan persoonallisuuskoodini on ISFJ eli olen ennemmin intovertti kuin ekstrovertti, tosiasiallinen kuin intuitiivinen, tunteva kuin ajatteleva ja harkitseva kuin spontaani.

Itse kuvailisin itseäni esimerkiksi entiseksi perfektionistiksi, joka on ymmärtänyt oman tietämisensä ja osaamisensa rajat sitä raadollisemmin, mitä enemmän on opiskellut (ja mitä vanhemmaksi on tullut). Samaan aikaan olen kuitenkin onnistunut hyväksymään sen tosiasian, että kukaan ei voi tietää ja osata kaikkea, vaan tärkeintä on kyetä tarvittaessa ottamaan asioista selvää ja kohdata uudet asiat avoimin mielin.

Olen tietyllä tavalla ahkera ja tarvittaessa myös ripeä sekä hyvä pysymään aikatauluissa. Lisäksi pyrin hahmottamaan kokonaisuuksia, vaikka samalla olen tarkka myös yksityiskohdista. Pidän selkeydestä ja usein teenkin esimerkiksi erilaisia listoja tai yhteenvetoja.

Suoritettujen tutkintojen pohjalta minulla on paljon teoreettista tietoa ja työnteko on puolestaan opettanut monia käytännön taitoja. Lisäksi vapaa-ajan kiinnostukset ovat opettaneet nekin vuosien varrella monia erilaisia taitoja.

Itsetuntemuksen kehittyessä olen lähes opettelemalla opetellut tekemänä asioita pelkästään riittävän hyvin. Samalla olen tullut paremmaksi ajankäyttäjäksi. Siinä sivussa on tietysti myös selkeytynyt, miksi kaikki eivät aina tee joka asiassa parastaan. Jokainen priorisoi asioita omasta näkökulmastaan ja tekee asiat itselleen sopivalla tasolla tai sillä ajalla, joka asiaan on mahdollista panostaa.  

Itsetuntemuksen ja itsetunnon merkitys opetustyössä

Opettajan itsetuntemus ja sitä kautta luotu itsetunto luovat pohjan opettajan hyvinvoinnille ja työn hoitamiselle. (HAMK, n.d.)

Opettajan on tärkeää tuntea itsensä, koska se vaikuttaa opettamiseen, opiskelijoihin suhtautumiseen, menetelmien valintaan ja koko työyhteisössä toimimiseen (Hamk, n.d.). Itsetuntemus liittyy kiinteästi myös vuorovaikutustaitoihin, joten itsensä hyvin tunteva opettaja osaa kohdata ihmiset siten, että kohtaamiset tehostavat oppimista (Aarnio, 2010, s. 159).

Opettajan työn onnistumisen on jopa sanottu kulminoituvan itsetuntemukseen, koska opettajan on osattava kohdata erilaisia ihmisiä ja auttaa heitä kehittymään. Onnistuminen vuorovaikutuksessa vaatii jatkuvaa reflektointia, oman toiminnan havainnointia ja arviointia sekä saadun palautteen huomioon ottamista. Vankka tietopohja on toki opettajan ammatillisen toiminnan perustana, mutta sen lisäksi opettajan tarvitsee jatkuvasti tarkkailla ja tarvittaessa korjata omaa opetustaan ja oppimista koskevia uskomuksiaan. (Aarnio, 2010, ss. 159-160)

Itsetuntemuksen ja itsetunnon arvio

Olen mielestäni ihan hyvässä vaiheessa itsetuntemukseni ja itsetuntoni kanssa. Jos tulevaisuudessa toimisin opettajana, uskoisin avoimen suhtautumisen erilaisiin ihmisiin ja tilanteisiin sekä toimivan kommunikoinnin niin oppilaiden kuin kollegoidenkin kanssa olevan avainasemassa.

Voisin uskoa omiin tietoihini ja taitoihini samalla kun tarvittaessa oppisin myös uutta. Lisäksi en kokisi vaikeaksi myöntää tietämättömyyttäni, virheitäni tai avun tarvetta, kun sellaisia tilanteita osuisi kohdalle.

Luulisin myös osaavani tiedostaa sen, että ihmiset oppivat eri tavoilla ja oppijoiden lähtötasot voivat olla hyvinkin erilaiset. Olisi haastavaa ja mielenkiintoista päästä työstämään kullekin sopivaa tapaa oppia resurssit ja käytännön mahdollisuudet huomioon ottaen.

Tavoitteet itsetuntemuksen ja vuorovaikutusosaamisen kehittämiselle

Koska en työskentele opettajana, ovat ajatukset varsin hypoteettisia.

Tavoitteenani olisi varmasti olla kuvittelematta, että olisin missään vaiheessa täysin valmis opettajana. Itsetuntemus kuitenkin kehittyy ja sitä pitääkin kehittää koko ajan.

Vuorovaikutustaidot oppilaiden kanssa kehittyisivät varmasti myös ajan kanssa, kun niihin tietoisesti haluaisi panostaa.

Lähteet

Aarnio, H. (2010). Oppimisen ohjaaminen. Teoksessa S. Helakorpi, H. Aarnio & M. Majuri. Ammattipedagogiikkaa uuteen oppimiskulttuuriin (ss. 155–178). HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun julkaisuja 1/2010. Haettu 10.6.2023 osoitteesta http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060812756
HAMK. (n.d.). Itsetuntemus ja itsetunto . YouTube. https://www.youtube.com/watch?v=kClAcvJFzyA
Personaallisuustyyppi – Testi. 2018. Viitattu 10.6.2023. http://www.personality-tests.info/fi/test.php

Tarvittaessa tekstiä voi kommentoida täällä: https://www.projektinaarki.fi/opeopinnot/#kommentointi