Oman pihan satoa

Tämän kesän toinen lomajakso on juuri pyörähtänyt käyntiin. Ensimmäisestä vapaasta viikosta nautittiin toukokuussa ja nyt olisi kaksi viikkoa aikaa ladata talteen kesän energiaa ennen talvikauteen varautumista. Tosin loma on hyvinkin suhteellinen käsite sen jälkeen kun on ostanut remppakuntoisen omakotitalon. Tällä kertaa vapaat mahdollistavat osallistumisen sokkeli-, salaoja- ja terassiremppaan.

Täytyy nyt toki myöntää, että oma osallistumiseni ulkoremppoihin rajoittuu lähinnä siihen, että keitän kahvia (ikuisen teenjuojan kaikkea-muuta-kuin-vankalla kokemuksella); lähden tarvittaessa seuraksi rautakauppaan; esitän mielipiteitä asioista, joista en tiedä välttämättä oikein mitään; ja stressaan kaikesta ihan varmuuden vuoksi.

Rajoittunut rempparooli johtunee päivittäin kasvavasta mahasta ja loman alkuun pukanneesta flunssasta (siis oikeasti, koko talvi ja alkuvuosi meni ilman flunssaa ja sitten piti sairastua kesälomalla). Eikä tuo maankaivuu ehkä muutenkaan ole meikäläisen vahvinta alaa.

Sen lisäksi, että piha on mullin mallin, niin sisällä mennään samalla teemalla – edelleen. Lundiat on sentään saatu jo maalattua valkoisiksi, makuuhuoneen huonekalut pyöräytettyä ympäri ja seuraava kirppispöytä varattua, mutta iso osa tavaroista odottaa vielä sijoittelua niille kuuluisille omille paikoilleen. Tästä aiheesta tulee toivottavasti juttua myöhemmin kuvien kera.

Ja kirjoitetaanpa samalla muistiin, että tämä kesä on ollut uskomattoman helteinen. Lämmintä (jopa kuumaa) on riittänyt viikko toisensa jälkeen. Tietysti meikäläisten ensimmäinen lomapäivä tämän viikon maanantaina oli viilein päivä pitkään aikaan, mutta eipä säästä voi vieläkään valittaa. Ikävää on tosin ollut se, että helle ja raskaus eivät ole olleet kovin toimiva yhdistelmä.

Otsikon aiheestakin voisi tietysti sanoa pari sanaa. Kuvien aiheena on siis takapihalta tänä vuonna löytyneitä herkkuja (punaviinimarjoja, karviaisia ja omenoita). Lisäksi kukkapenkissä kasvoi hieman ruohosipulia ja muutama mustaviinimarjakin löytyi.

Suunnitteilla on ollut jatkossa pistää pystyyn muutama kasvatuslaatikko ja yrittää saada siten vielä monipuolisempia maistiaisia. Se, koska laatikot saadaan kasaan ja mitä niihin laitetaan, on vielä mysteeri. Ainakin raparperi, herne ja mansikka kuulostavat mielenkiintoisilta vaihtoehdoilta (ihan noin niin kuin makua ajatellen).